Etusivu Pääuutiset Lähiöiden huono maine vaikuttaa liioitellulta

Lähiöiden huono maine vaikuttaa liioitellulta

Turvallisuus ja rauhallisuus ovat tärkeitä tekijöitä asuinalueen maineen kannalta. Näistä tekijöistä koostuva huono maine yhdistetään yleensä lähiöihin.

Kerrostalolähiöt ovat kärsineet vuosikymmeniä huonosta maineesta niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Lähiöissä huono-osaisuus ja sosiaalisen järjestyksen ongelmat ovat kietoutuneet yhteen näkyen ulospäin levottomuuksina.

Tuoreessa Teemu Kemppaisen väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty, onko lähiöiden huonolla maineella pohjaa todellisuudessa. Tutkimuksen mukaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kerrostalolähiöissä ei käytännössä esiinny sosiaalisia häiriöitä merkittävästi enempää kuin muillakaan kaupunkimaisilla asuinalueilla niiden epäsuotuisasta sosio-ekonomisesta kehityksestä huolimatta. Tulos perustuu laajamittaiseen kysely- ja rekisteriaineistoon, joka kerättiin Helsingin seudulta vuonna 2012.

Pääkaupunkiseudulla lähiöt eivät ole yhtenäinen ryhmä asuinalueita, sillä niiden välillä on huomattavan suuria eroja esimerkiksi varallisuus- ja koulutustasossa. Esimerkiksi Jakomäessä asuu paljon heikommin koulutettuja ja työttömiä, Pihlajamäessä taas työssäkäyviä ja koulutetumpaa väkeä. Lähiöitä löytyy myös varsin hyväosaisilta alueilta, kuten Lauttasaaresta, Kulosaaresta ja Tapiolasta.

Pääkaupunkiseudulla on pyritty sosiaalisen sekoittamisen politiikan keinoin estämään vuokravaltaisten asuinalueiden kehittyminen. Helsingin sekoittamispolitiikan juuret ovat 1960-luvulla, jolloin Siilitien asuinalueen nuorisolevottomuudet herättivät huolta sosiaalisen järjestyksen kehittymisestä uusilla asuinalueilla.

Kemppaisen tutkimus on osoittanut, että vuokravaltaisissa lähiöissä sosiaalisten häiriöiden esiintyminen on yleisempää kuin omistusvaltaisemmilla alueilla, erityisesti silloin kun niissä on runsaasti kaupungin vuokra-asuntoja. Koillisessa esimerkiksi Siltamäki edustaa pitkälti omistuspohjaista lähiötä, Pihlajamäki ja Tapulikaupunki sekoitettua ja Jakomäki alkuun varsin vuokrapohjaista lähiötä.

Tutkimuksen mukaan huono-osaisen alueen paikallisyhteisön kyky sosiaaliseen kontrolliin on tavanomaisesti heikompi kuin varakkaammilla alueilla. Niinpä vaikuttamalla alueen hallintasuhdepohjaan voidaan vaikuttaa myös sen sosio-ekonomiseen koostumukseen, jolla näyttää olevan ratkaiseva merkitys paikalliselle sosiaaliselle elämälle.

Asiaa on tutkittu erilaisilla asuinalueilla asukkaiden tuntemusten ja havaintojen kautta keskittyen heidän omilla asuinalueillaan havaittuun sosiaaliseen epäjärjestykseen ja koettuun turvattomuuteen. Sosiaalinen epäjärjestys viittaa julkiseen juopotteluun, ilkivaltaan, uhkaavaan käytökseen ja muihin vastaaviin asukkaita häiritseviin tekoihin.

Tutkimuksessa mikään lähiö ei pääkaupunkiseudulla osoittautunut täysin häiriöttömäksi tai vastaavasti selkeästi muita pahemmaksi.

Teija Loponen