Liikuntalautakunta heitti maauimalan tulevan toimialan päätettäväksi

Neljästä hiekkakuopasta yksi on Helsingin puolella ja loput Vantaan puolella. KUVA PIRJO PIHLAJAMAA

Valtuustoaloite tehdä Jakomäen ja Vantaan Vaaralan alueen uimakuopille maauimala ja virkistysalue kiertää nyt eri lautakunnissa, joilla on mahdollisuus kommentoida aloitetta kaupunginhallitukselle.

Liikuntalautakunta päätti lähettää eteenpäin vastauksen, jossa kerrotaan, ettei liikuntatoimen tämän hetkisessä taloussuunnitelmassa ole määrärahoja uuden maauimalan rakentamiseen.

Lisäksi liikuntalautakunta katsoo, että on uuden toimialan tehtävä selvittää Helsingin uimapaikkojen alueelliset kehitystarpeet ja onko Helsinkiin mahdollista toteuttaa uusi uintipaikka, mukaan lukien Vaarala-Jakomäen alue joko maauimalana tai uimalampena.

Helsingin kaupunki on parhaillaan uusimassa koko kaupungin toimialajärjestelmää. Siinä yhteydessä liikuntapaikkarakentamisen investointimäärärahat siirtyvät kaupunkiympäristön toimialalle.

Samassa lausunnossa liikuntalautakunta kertoo, että se on Kuninkaantammen asemakaavaehdotusvaiheessa puoltanut Palettilammen kaavoittamista uimarannaksi, jos siihen löytyy rahaa.

Myös ympäristölautakunta on käsitellyt valtuutettu Tuomo Valokaisen uimakuoppa-aloitetta eilisessä kokouksessaan.

Esityslistan mukaan alue on tärkeä pohjavesialue ja sijaitsee vedenottamon lähellä, joten asiassa pitää selvittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanta siihen, sopiiko alue uimarantahankkeelle.

Lausunnossa huomautetaan, että ympäristönsuojelulaissa on säädetty pohjaveden pilaamiskielto, joka on ehdoton. Vesilain mukaan puolestaan vesitaloushankkeelle, joka voi aiheuttaa pohjaveden laadun tai määrän muutoksia, jotka esimerkiksi huonontaisivat pohjavesiesiintymän käyttökelpoisuutta, tulee hakea lupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (AVI).

Toisaalta lausunnossa todetaan, että nykyisellään matalan lammikon vesi vaihtuu hitaasti ja on herkkä pilaantumaan esimerkiksi sinne päätyvien hulevesien ja koirien ulosteiden takia.

Lepakoita, matelijoita, sammakoita, itikoita

Helsingin Jakomäen ja Vantaan Vaaralan alueen rajalla sijaitsevat Rutikan eli Ruduksen neljä lampea ovat muodostuneet 1930-940-luvuilla sekä 1980-luvulla tapahtuneen maa-ainesten oton seurauksena. Kaivuu ulottui pohjaveden pinnan alapuolelle, jonka vuoksi pohjavesi täytti hiekkakuopat.

Helsingin ja Vantaan puolella eteläisin lampi sijaitsevat Oy Karl Fazer Ab:n omistamilla mailla. Kaksi muuta ovat Vantaan kaupungin mailla.

Lampialue on vedenhankinnan kannalta tärkeällä 1-luokan Fazerilan pohjavesialueella, jossa kaikki maaperän tai pohjaveden tilaa vaarantavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.

Voimassa olevassa asemakaavassa Helsingin puoleinen alue on merkitty lähivirkistysalueeksi ja Helsingin uudessa yleiskaavassa virkistysalueeksi.

Lampien eteläpuolella sijaitsee Slåttmossenin suo, joka on alueellisesti tärkeä kosteikko ja keidassuoalue, jonka Helsingin puoleisesta alueesta suurin osa on luonnonsuojelualuetta.

Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä Jakomäen lampien Helsingin puoleinen osa ympäristöineen on merkitty arvokkaaksi lintualueeksi, paikallisesti tärkeäksi lepakkoalueeksi sekä paikallisesti arvokkaaksi matelija- ja sammakkoeläinalueeksi. Paikka on myös hyönteisille tärkeä lisääntymisalue. Lisäksi luontotietojärjestelmässä Slåttmossenin alue on aivan lampien alueeseen asti merkitty ensimmäisen arvoluokan geologisesti sekä geomorfologisesti arvokkaaksi alueeksi.

Pirjo Pihlajamaa

 

 

Edellinen artikkeliNaistenpäivää
Seuraava artikkeliAktiivit julkistavat kylätilan suunnitelmia sunnuntaina