Salillinen vanhempia halusi kuulla Suutarilan yläasteella, että mitä ovat säästöt euroissa ja kuinka Suutarilan yläasteen nurkat notkuvaan kouluun mahtuu 80-100 oppilasta Töyrynummen ala-asteelta ilman, että opetus kärsii.
Tilasäästöjä etsivä Helsingin kaupungin opetusvirasto suunnittelee siirtävänsä 248 oppilaan Töyrynummesta 342 oppilaan Suutarilaan kaksi luokallista eli 40 kuudesluokkalaista jo ensi syksynä, kun puolen kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat koulut yhdistyvät hallinnollisesti Suutarinkylän peruskouluksi. Loput oppilasta siirrettäisiin myöhemmin.
Opetusvirasto on laskenut säästävänsä 477 neliömetrin verran Töyrynummen vuokrakuluja, kun Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskukselle palautuisi ala-asteelta viisi luokkaa, käsityötila ja erityisopettajan tila.
Vanhempien mielestä säästöissä pitäisi katsoa kaupungin kokonaisetua, ei yksittäisen viraston. Mitään säästöä ei olisi luvassa, jos Töyrynummen vapautuva tila jäisi tyhjäksi tilakeskukselle, kun varhaiskasvatusvirastokaan ei lähivuosina tarvitse tilaa.
– Säästö tulisi vain siivouskuluista, kritisoi koulun tiedotustilaisuutta vetänyt äiti Minna Mäki-Marttila viime viikon tiistaina.
Vanhemmat olivat kutsuneet paikalle koko opetuslautakunnan 9-päisen suomenkielisen jaoksen ja kaupunginhallituksen edustajan. Jaoksesta saapuivat yläasteen Suutarilassa käynyt Katri Korolainen (vihr.) Töölöstä ja valtuutettu Ville Jalovaara (sd.) Vuosaaresta. Tapulikaupungista paikalle tuli kaupunginhallituksessa istuva valtuutettu Veronika Honkasalo (vas.).
Mäki-Marttila oli vertaillut Suutarilan neliömääriä per oppilas opetushallituksen ohjearvoihin ja huomannut, että Suutarilassa opiskellaan liian ahtaissa oloissa.
Saako virasto väljemmät luvut laskemalla mukaan vanhan lukiosiiven, joka ei ole enää koulukäytössä? Mäki-Marttila kertoi pyytäneensä opetusviraston laskelmat, mutta virasto ei ollut halunnut antaa niitä.
Paikalla ollut opetusviraston aluepäällikkö Ulla-Maija Vähäsarjakaan ei halunnut kommentoida viraston keskeneräisiä lukuja, mutta hän vakuutti, että siirto onnistuu opetusteknisin järjestelyin esimerkiksi lukujärjestystä muuttamalla. Lukion vapaata tilaa ei ole tarkoitus ottaa koulukäyttöön.
Opetustilaa voisi saada tekemällä ruokalaan kaksi luokkaa ja muuttamalla atk-luokan tavalliseksi luokaksi.
Koulun atk-opettaja huomautti, että koulun kannettavien kanssa on jatkuvia ongelmia.
– Joka tunnista menee aina iso osa siihen, kun kaikki koneet eivät käynnisty. Siksi menemme mieluummin atk-luokkaan, jonka pöytäkoneet toimivat, tietokoneopettaja valotti koulun arkea.
Mäki-Marttila vetosi lautakunnan jäseniin ja pyysi, että koululle tehtäisiin tarkistusmittaus ja perustettavalle Suutarinkylän peruskoululle opetussuunnitelma ennen tilasäästöjen etsimistä.
– Tehkää tämä päätös oikealla faktatiedolla. Lapsemme käyvät Suutarinkylän peruskoulua yhdeksän vuotta, hän pyysi päättäjiltä.
Ville Jalovaara vakuutti, että lautakunta ottaa asiassa aikalisän, jos helmikuun alun kokoukseen tulevat luvut ovat pielessä.
Epätietoisuuden varaan ajautuneiden koulujen rehtorit toivoivat ripeitä päätöksiä, jotta kouluihin palaisi työskentelyrauha.
– Monella oppilaalla on jo nyt päänsärkyä. Miten koulun ilma riittää, jos oppilasmäärä kasvaa, kysyivät yläasteen kolme tyttöä.
Kukaan ei osannut vastata.
Pirjo Pihlajamaa
