Joulumuisteloita 1950-luvulta Wanhasta Puistolasta

Kuvanveistäjä Gunnar Uotilan ja Alli Uotilan (o.s. Joutsila, ent. Johansson) 6-henkinen perhe asui Puistolassa mäen päällä 1920-luvun omakotitalossa.  1950-luvun puolivälissä perheen pojista Timo ja Ilkka kävivät Helsingin Ressua, Pekka Puistolan kansakoulua, tytär Laura leikki pihassa nukeilla. Joulua vietettiin perinteisin menoin. Joululahjoista pari kappaletta oli hiukan kalliimpia, loput halvempaa tavaraa. Tärkeää oli vain, että lahjoja oli itse kullekin toista kymmentä.
Nämä merkinnät ovat minun päiväkirjoistani.

# Perjantai joulukuun 24. päivä 1954
+3 astetta, pilvistä, lumisadetta
Aamupäivällä menin Paavilaisen kauppaan (nykyisen Karrintien ja Puistolanraitin kulmaan). Jätin maitokannun sinne, koska maitotonkka ei ollut vielä tullut liikkeeseen. Hiukan myöhemmin hain kaupasta maitoastian ynnä kermaa ja leivonnaisia.
Pelasimme kavereitten kanssa pihassa jääpalloa ilman luistimia. Eräs lyönti osui liiterin ikkunaan, joka meni rikki.
Naapuri jäi autolla kiinni pihaamme. Veimme hänelle santaa renkaiden alle.
Laitoimme joulukuusen kuntoon. Ruokailu alkoi klo 17. Joulupukki tuli taloon klo 19:15 eikä kiireissään ehtinyt jakaa kaikkia lahjoja. Sain Mitä-Missä-Milloin-kirjan, paidan, lippalakin, päiväkirjan, ruotsalais-suomalaisen sanakirjan ym. ym.
Pikku Laura piti erityisesti käsilaukustaan. Kävimme isän ja Ilkan kanssa katsomassa, olisiko naapurimme, yksinäinen kirjailija Otto Varhia kotona. Eipä ollut.
(Otto Varhia oli kirjailija ja suomentaja, joka  asui kansanedustaja Mikko Ampujan työväenkirjailijoille testamenttaamassa talossa. Varhia kuoli pari vuotta myöhemmin heittäytymällä kuorma-auton alle.)
Illalla luin pitkään lahjakirjojani.

# Tiistai joulukuun 24. päivä 1957
+3, pilvistä
Aamupäivällä olin vielä kaupungilla jouluostoksilla.  Palasin kotiin 13:25-junalla. Kotona oli joulukuusi otettu sisään. Äiti touhusi täyttä päätä ruokien parissa. Minä jäin hetkeksi yläkertaan tekemään joulupaketteja. Nimet kirjoitin paketteihin vasta, kun ne oli pantava pukin kontiin. Piti näet miettiä ja tasapainotella lahjojen jaossa, jotta jokainen saisi oikean osuuden.
Ruokapöytä katettiin vanhojen tapojen mukaan. Ruokalajitkin olivat traditionaalisia: salaattia, paistikastiketta, lipeäkalaa, riisipuuroa sekahedelmäkeiton kera. Mukana oli jokseenkin runsaasti särpimiä ynnä juomina kaljaa, simaa ja maitoa.
Joulupukki tuli hieman kello seitsemän jälkeen. Siinä osassa oli isä. Tämä on ensimmäinen kerta pitkälti toista kymmentä vuotta kestäneen jakson aikana, jolloin me tässä asiassa emme ole turvautuneet vieraan apuun.
Hiukan lyhyen ajan se pukki vieraili, mutta lahjoja tuli aivan loistavasti. Jakamiseenkin meni kai lähes tunti. Arvokkaimpia lahjoja oli komea ULA-radio. Sen äänen tasoa kokeilimme pitkin iltaa.
Pikku Lauran pakettien avaaminen pysyi huomion keskipisteenä koko ajan. Paketeista tuli mm. silmänsä sulkeva ja ääntävä nukke, nukkekoti kalusteineen, sateenvarjo, paperia ja useat värikynät. Pekan esineistä mainittakoon mäkiauto ja useita pelejä. Ilkka sai mm. hanskat, rusetin, Kolumbus-kirjan ja ”säätalon”, joka näyttää lämpötilan ja ilmanpaineen.  Äiti avasi paketeistaan lukuisia kirjoja, mm. Voltaire’in ”Candiden”, Eeva Joenpeltoa ym.  Isälle olin ostanut turkislakin, solmion ja hiusvoidetta.
Itse olen saaliiseeni täysin tyytyväinen. Mainittakoon vain Penttilän ”Suomen kielioppi”, ”Mitä-Missä-Milloin”, Hemingwayn ”The Sun Also Rises”…
Illalla kuuntelin F. E. Sillanpäään joulupakinan. Suosituimman joululaulun äänestyksessä voitti Karl Collanin ”Sylvian joululaulu”.
Äiti ja Laura menivät ensimmäisinä nukkumaan. Minä ja Pekka ryhdyimme pelaamaan erästä hänen peliään. Jätimme kuitenkin kesken ennen puolta yötä.

# Torstai joulukuun 24. päivä 1959
-3 astetta, pilvistä
Tulin kaupungilta 15:45-junalla. Kotona kävin heti paketoimaan joululahjoja. Jouluateriakin oli valmistunut. Minua hätyyteltiin syömään, joten hommat oli välillä keskeytettävä.
Juhlallisen jouluaterian jälkeen kävin naapurissa Matin luona viemässä lahjaksi taidekirjan.
Joulupukin piti tulla jo seitsemältä, mutta hän tulikin vasta lähellä kahdeksaa. Pukkina oli naapurin Terttu-täti. Oli vaara, että Laura tunsi hänet. Ilkka otti noita joulupukin tulon ääniä magnetofonille. Niitä sitten illemmällä kuunneltiin.
Lahjatkin jaettiin. Mainitsen muutamia lahjojani: villapaita (divarista), pyörivä imupaperirulla, ”Mitä-Missä-Milloin” –kirja, Zolan elämäkerta, Jeseninin runoja, Tolstoin ”Kretzersonaattti”, pyjama, kehystetty pikkusiskoni Lauran piirros ym. Jokainen sai runsaan pinon lahjoja.
Jouluaaton ohjelmassa oli ihan normaalisti ensin hyörinää. Sitten äiti ja Laura menivät nukkumaan. Ennen pitkää isäkin väsyi. Ilkka ja minä jäimme valveille viimeisiksi. Nousin yläkertaan yhden aikoihin yöllä ja ryhdyin kirjoittamaan näitä rivejä.

# Perjantai joulukuun 25. päivä 1959
-2 astetta, pilvistä
Heräsin aamulla siihen, kun Kallion Sirkka ja Vappu miehineen toivat meille Jeri-koiransa näiksi pyhiksi, kun heille tuli pitkä hautajaismatka.
(Sirkan mies, kirjailija Into Kallio kuoli jäätyään junan alle. Hän asui samassa kirjailijoille varatussa kansanedustaja Mikko Ampujan talossa kuin vuonna 1956 kuollut Otto Varhia.)
Tuo pieni vanha terrieri on osoittautunut oikein sävyisäksi. Ilkka sitä on muutaman kerran ulkoiluttanut. On vain ollut varottava, ettei koira pääsisi ovenaukaisulla livahtamaan pihalle.
Nyt iltamyöhällä Ilkka on järjestänyt hankalan tilanteen. Hän nimittäin ilmeisesti houkutteli Jerin tänne yläkertaan. Sille laitettiin paikka tuohon eteiseen, mutta koira pyrkii väen väkisin
sänkyyn, Ilkan ja minun viereeni vuorotellen. Nyt Ilkka on painunut makuulle ja Jeri makaa unessa minun vuoteeni keskellä.
(Jeri-koira haettiin takaisin 27.12. Tuona päivänä se oli livahtanut karkuteille äidin avattua varomattomasti oven.  Isä, Ilkka, Pekka ja Martti lähtivät oitis perään. Kului miltei tunti, ennen kuin he löysivät ja saivat kiinni koiran. Se tapahtui kilometrin päässä meiltä, lääkäri Hjeltin pihalla.)

Edellinen artikkeliMuistoja Wanhasta Puistolasta syyslukukausi alkoi 1954
Seuraava artikkeliMuisteloita Wanhasta Puistolasta: Itsenäisyyspäiviä 1950-luvulta