Yleiskaavan luonnoksessa Viikintien varren viljelyspellot on muutettu kerrostaloja kasvaviksi asfalttiviidakoiksi.
Yleiskaavan suunnittelijat ovat vallanneet Viikissä Helsingin yliopiston viljelemät Viikintien varren pohjois- ja eteläpuoliset pellot. Jotta Viikin kautta kulkevalle tulevaisuuden raidejokerille saataisiin yhä enemmän käyttäjiä, on peltoja pistetty pakettiin ja tilalle pystytetty kerrostaloja.
Viikki-Seuralla ei vielä ole virallista kantaa luonnokseen, mutta seurassa ei katsota peltorakentamista hyvällä.
Ihmeissään on myös Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Miika Kahelin.
– Tutkimustilan toiminnalle tällä on tietenkin negatiivinen vaikutus. Hyviä koelohkoja poistuisi. Meillä on jo nyt ongelmana löytää tutkijoille sopivaa peltomaata viljelykokeisiin, toteaa Miika Kahelin.
Hän kertoo, että koealoja ei voi peräkkäisinä vuosina pitää samoilla paikoilla, koska kokeen alle tarvitaan esikasviarvoiltaan neitseellistä maata.
– Alueen maalajien ja kasvuolojen tulee olla mahdollisimman tasalaatuisia. Niitä ei voi tupsauttaa ihan mihin vain.
Kahelin huomauttaa, että tien pohjoispuolella rakentamisen alle jäisi tärkeä koealue, jossa on kerätty hyvin pitkältä ajalta tarkkaa kasvupaikka- ja satotietoa. Sen uudelleen perustaminen muualle tietäisi yli kuuden vuoden työtä.
– Lisärakentaminen varsinkin noille alueille hankaloittaa kasvintuotannon kokeiden järjestelyjä ja heikentää tutkimuksen laatua. HY:n maataloustutkimushan on tällä hetkellä rankattu maailmanlaajuisesti 19. parhaaksi.
Ensi kevääksi pitäisi valmistua selvitys, mitä vaikutuksia yleiskaavaluonnoksella on Natura-alueeseen. Jo nyt yleiskaavan luonnospapereista selviää, että linnustollisesti arvokkaiden peltoalueiden rakentaminen pienentäisi Viikin pelto- ja niittyalueiden muuttolajistoa.
Viikkiä koskettavista ympäristövaikutuksista johtaja Kahelin nostaa esille muun muassa Viikinojan, joka pitäisi siirtää rakentamisen alta.
– Viikinoja on juuri saanut siika- ja lohipitoisen vesistön statuksen. Siihen valuisi entistä enemmän hulevesiä, joita rakennetulta alueelta tulee kovina ryöpsähdyksinä. Ei se veden laatua ainakaan paranna.
Kahelin muistuttaa, että Viikki on vanhaa merenpohjaa, joka vaatii rajut perustamistyöt ja Viikintien varrella joko maan runsasta täyttöä tai tulvasuojausta esimerkiksi vallein.
– Nyt rakennettavaksi ehdotetut alueet ovat osin joka toinen vuosi toteutuvien tulvien tulvariskialueilla.
Kaupungilla on itsellään omistuksessa yli kaksi kertaa enemmän peltomaata kuin mitä Viikissä on. Näiden peltojen tuotantofunktio liittyy lähinnä virkistyskäyttöön ja maiseman ylläpitoon. Tulvasuojaustakaan niillä alueilla ei tarvitse tehdä, Kahelin päättää.
Pyhä periaate murentumassa
Viikki-Seuran hallituksessa istuu pari vuotta sitten Helsingin kaupungilta eläkkeelle jäänyt Viikissä suurta aluerakentamisprojektia vetänyt projektinjohtaja Heikki Rinne. Tässä hänen nopeita huomioitaan yleiskaavan luonnoksesta.
- Tulevan raidejokerin pysäkin lähelle Viikintien / Latokartanonkaaren tuntumaan on perusteltua lisätä asutusta. Lisärakentamisen ulottaminen pelloilla noin itään ja ratapenkan yli eteläpuolisille pelloille menee liian pitkälle. - Jos yliopiston koeviljelyaluetta voidaan supistaa esitetyllä tavalla, se lyhentää samalla kävely-yhteyksiä yliopistoalueen sisällä sekä Latokartanon ja Tiedepuiston välillä. Tätä pohdiskeli myös yksi arkkitehtiryhmä Teeman ”Kaupunki uusiksi” -ohjelmassa.
- Lisärakentaminen Gardenian eteen pelloille blokkaisi sieltä näkymät luonnonsuojelualueen suuntaan.
- Aikaisemmissa kaavoitusvaiheissa oli ”pyhä periaate”, että rakentamista ei uloteta Viikintien eteläpuolelle. Onko maailma muuttunut?
- Lahdenväylän muuttaminen katumaiseksi vastaa Viikki-Seuran tavoitteita. Riittävä liikenteenvälityskyky pitää kuitenkin turvata.
Pirjo Pihlajamaa
