Latokartanontien rivitalo halutaan matalaksi

Arkkitehti Elias Rauniolle (vas.) sateli asukkailta kysymyksiä vielä tilaisuuden jälkeenkin. Mielipiteitä voi laittaa kaupungin kirjaamoon 10.11. asti. KUVA PIRJO PIHLAJAMAA

Arkkitehti Elias Raunio Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta tiimeineen ei päässyt helpolla käydessään esittelemässä Malmin Latokartanontien varren kaavaluonnosta Malmitalolla viime viikolla.

Latokartanontie-suunnitelmat julkistettiin asukkaille ensi kertaa vuosi sitten. Nyt esiteltiin suunnitelmien pohjalta tehty luonnos, sekä muutama uusi suunnitelma, joista on myös tarkoitus tehdä asemakaavaluonnos.
Uutta on Helmi liiketalousoppilaitoksen tontin kaavamuutosaikeet. Ne muun muassa tuovat koululle lisää rakennusoikeutta. Ajatukset kaavoittaa pysäköintialue asunnoille on haudattu, sillä koulu on saanut kaavoittajan vakuuttuneeksi siitä, että parkkialue on koululle tuiki tarpeellinen. Tulevaisuus voi muuttaa tilanteen, jos opiskelijat alkavat suosia Jokeri-linjaa.
Toisekseen suurennuslasin alle on otettu Helmen naapurissa oleva Pehrsin vanha tila, jossa on aikanaan asunut Malmin ensimmäinen kunnanlääkäri Nyman. Nykykaavassa kohde on puistoa. Hoidon ja ylläpidon helpottamiseksi talolle lohkaistaan tontti, ja talon taakse kaavoitetaan uudisasutusta.

– Suunnitelman keskiössä on Malmin bussiterminaali.
– Malmin asema liikenteen solmukohtana muuttuu. Ruuhkatunteina terminaalin kautta tulee ajamaan 102 bussia tunnissa, kertoo Raunio.
– Malmin junarata on kuin joki, joka jakaa Malmin. Se on sata metriä leveä kuilu. Nyt on tarkoitus katsoa, miten oikeanpuoleinen alue saadaan aktiiviseksi. Koetetaan tehdä siitä yhtä elävä kuin Kirkonkyläntien puoli, hän jatkaa.
Kahden bussiterminaalin rajaa on tarkoitus häivyttää. Pekanraitin puolen busseja siirretään Latokartanontien puolelle. Vielä ei ole selvillä, mitä linjoja siirto koskee. Terminaalien välistä kävely-yhteyttä parannetaan.
Latokartanontien nimi muuttuu Vanhaksi Helsingintieksi.

Vuoden takainen 8-kerroksisen talon suunnitelma on muuttunut kahdeksi 13-kerroksiseksi 150 asukkaan tornitaloksi. Niiden pihakannesta bussiterminaali saa noin 50 metriä lisätilaa busseille.
Tornitalot arkkitehti näkee Malmin puuttuvana hampaana. Malmilla asuva Markku Rönkä kuvaili hammasta asukkaan silmin.
– Voisiko kaupungissa olla yksi aluekeskus, jossa ei ole peikonhammasta. Noita vinksahtaneita torneja on pitkin Vuosaarta ja Tikkurilaa, ne ovat surullisen näköisiä, latasi Rönkä.

Kun esittely eteni Paavolantien ja Latokartanontien väliin suunniteltuun 2,5-kerroksiseen rivitalotaloon, tiivistyi illan tunnelma kertaheitolla. Iso osa paikalle saapuneista asui Paavolantien ympäristössä. He kokivat kymmenen metriä korkean rivitalon, jonka vuoksi Latokartanontietäkin pitää siirtää, pientaloja varjostavana ja muutenkin liian massiivisena.
Arkkitehti yritti kääntää suunnitelmat asukkaiden eduksi ja kertoi, että rivitalo vähentää oleellisesti Paavolantiellä kantautuvaa melua.
– Kuka haluaa asua melumuurissa, hämmästeli kuulemaansa Röngän puoliso, Maija Hurmevirta.
– Kaikki ovat kelvanneet oikein hyvin, mitä on rakennettu. On Mannerheimintiellekin löytynyt paljon asukkaita, vastasi arkkitehti.
Luonnos kertoo muun muassa sen, että Miljan talolle tulee laajennusosa nykyisen sisääntuloväylän päälle, ja siksi tontille ajo muuutetaan kulkemaan Yrjölänpuiston kautta.
Tillikan talon purku on jo uutisoitu. Uutta sen sijaan oli se, että viereisen kiinteistön kadunvarren liiketilat saavat laajentua nykyisen lipan verran ja rakennusten taakse tulee lisää alueelle toivottuja kadunvarren pysäköintipaikkoja.
Koko suunnitelma tuo toteutuessaan Malmille 500 uutta asukasta. Luku voi muuttua, jos nykyinen kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa ensi keväänä eteensä saavan esityksen ja vaatii lisää asuntoja. Silloin saattaa niin rivitalo kuin tornitalotkin kasvaa lisäkorkeutta.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliSyömishäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen
Seuraava artikkeliLuovuus kukoistaa kutomakerhon tekstiileissä